Tiistai

16.8.2011

No niin! Nyt on se päivä jolloin aloitettiin valmistamaan tulevaisuudentaistelubiiliä.

Tokihan kulkine on saatava Keravalta Kouvolaan ja sen siirto olikin tälläinen pieni rohkeuskoe. Auton laillisuus oli niin ja näin. Kovasti ennen ajoon lähtöä toivottiin ettei viranomainen meihin kiinnitä huomiota.  Tuon matkan taittaminen hinaamalla olisi ihan liian aikaa vievää joten tottakai helpoin ratkaisu on ajaa se Kouvolaan. Ideahan ei varmasti ollut viranomaisten kannalta millään tavalla hyvä. Pyydän anteeksi kaikkia viranomaistahoja joita olemme loukanneet tällä ajomatkalla. Samalla myöskin jokaiselta uskonnonedustajalta, kukkahattutädiltä, tieliikenteenammattilaisilta, tieltä, ja kaikilta nirppanokilta joita tämä on nyt syvästi loukannut, pyydän mitä nöyrimmin anteeksi. Tämä ei tule toistumaan. Ainakaan ennen seuraavaa kertaa, sen lupaan käsi Aku Ankan taskukirjalla.

Matka meni yllättävänkin hyvin ja vain yksi poliisi nähtiin matkalla. Eli siis kaikki reilassa tähän saakka.

 

 

 

Matka alkaa tankkauksella. Viimeinen kerta kun tuon vehkeen voi viedä huoltoasemalle ominvoimin. 

 

Ei saatu sakkoja. Myöskään ei pyörrytty matkalle vaikka auton pakokaasunkatku oli melkoinen kabiinissa.

 

 

Pihaan päästyämme huokaisimme hetken jonka jälkeen alkoi auton purku. Ensimmäisen puskurit ja peilit lähtivät pois. Maestro Jaakkola halusi välttämättä näyttää voimansa potkaisemalla tuulilasin sisään ja miksi emme antaisi hänen toteuttaa ikiaikaista haavettaan. 

 

 

Hupailua. Kuva on vähän lavastettu mutta ei kovin paljoa

 

 

Ja kuten aina näissä meidän projekteissa vilisee tälläinen älykäs ja sivistynyt huumori:

 

 

Porukan sisällä vallitsee lämmin tunnelma

 

Nännis hyppimässä

 

Kosmon voimannäyte. Huomatkaa Kosmon aivan ihQ:t kalsarit. 

 

 

Tämän hupailun jälkeen vakavoiduttiin hetkeksi ja pidimme pienen suunittelupalaverin. Tämän jälkeen melkein kaikille oli valjennut mitä ollaan tekemässä. Heti töiden aloitettua havaitsimme sen ettei rälläkkä sovellu ollenkaan meidän käyttötarkoituksiin kokonsa puolesta. Kuitenkin koneen pienuudesta huolimatta aloitimme rälläköinti työt joita jatkettiin aina pimeän laskeutumiseen saakka. 

 

Säkenöivää hommaa

 

Ei oikein onnistu tuolla vehkeellä, mutta yritys on kova

 

 

Keskiviikko 17.8.2011

 

Tarkoitus oli aloittaa työt aikaisin pienestä pääkivusta huolimatta. No kuinka ollakkaan niin pitihän sen jumalauta sataa koko päivä. No yritimme puuhastella aina kun ei satanut ja jotain saatiin aikaiseksikin huonolla rälläkällä ja luovalla hulluudella.

 

Mutta keskiviikko ei mennyt onneksi ihan harakoille. Saimme tehtyä selkeitä suunnitelmia kulkineen suhteen. Myöskin pientä shoppailua harrastimme ja varmasti herätimme pahennusta joka paikassa mihin menimme. Varsinkin siellä pilailukaupassa osoitimme olevamme aikuisia ja ammattimaisia ihmisiä. Ei varmasti täti ihan heti unohda meitä. 

Maestro Jaakkola ja toveri Androidi

 

 

Torstai 18.8.2011

Ajatusketju torstailta meni jotakuinkin näin:” Perkele tuolla pikkurälläkällä tee yhtään mitään, nyt mennään ja ostetaan uusi iso rälläkkä.” Ja senhän me teimme. Ja Kouvolan Hongkongista sellainen tarttuikin mukaan ja ei onneksi ollut mitenkään kallis. Viidenkympin sijoituksella saimme loputkin katosta pois. Kaikin puolin onnistunut päivä, mitä nyt vähän sateli. Ja lopputulos torstain jälkeen kuvina: 

 

Kattoa nostamassa. Ohjaaja/tuottajakin osallistui työskentelemiseen. Kerta se on ensimmäinenkin... 

Hieman lohduton näky....

Kaunista, hyvin kaunista.

 

 

Nyt onkin pari viikkoa hiljaisempaa suunniteluaikaa ja palaamme työn ääreen parin viikon päästä. Pakko välillä tienata rahaa ehkä ikävimmällä mahdollisella tavalla mitä voi keksiä eli työllä...

Mutta kaikin puolin on projekti edennyt suunnitellulla tavalla,  eikä pahoja takaiskuja ole tullut. Mitä ihmettä tämä tälläinen on. Ainoastaan tuo vesisade,  joka näin syksyn aikaan Suomessa ei ole mitenkään harvinainen ilmiö vähän harmitti.